Raaseporin kaupungin taloudenhoito on liikaa keskittynyt siihen, miten milloinkin rahaa jaetaan, kun ykköskysymyksenä tulisi olla, miten rahoituspohjamme saatetaan siihen kuntoon, että jaettavaa riittää. Kaupunkikehitysosaston perustaminen Raaseporiin ei valitettavasti ole tuottanut niitä hyötyjä, joita on haettu. Nykyisellään sen painopiste on matkailussa ja kulttuurissa. On hienoa, että näihin asioihin panostetaan, mutta tarvitsemme vahvistusta ennen kaikkea elinkeinopolitiikkaan.
Esitänkin, että etsimme kaupunkiin kehityspäällikön, jolta edellytetään laajaa näkemystä elinkeinopolitiikkaan, strategiseen kaupunkisuunnitteluun ja markkinointiin. Näiden tulee olla kaupunkikehitysosaston kolme kärkeä. Kehityspäälliköllä tulee siis olla katse kokonaisuudessa: yhteistyöhön muun muassa muiden kuntien ja alueen oppilaitosten kanssa, kulttuuriin, matkailuun, liikenteeseen, kaavoitukseen, ympäristöystävällisyyteen, viestintään ja markkinointiin jne. Toiseksi etsitään tehtävänkuvia tarkistamalla kehityspäällikön tueksi elinkeinoasiantuntija, joka voi pureutua nimenomaan vain omaan alaansa.
Kuten on jo yleisesti todettu, kaupunginjohtajan aika ei riitä kaikkeen tarvittavaan elinkeinopoliittisten asioiden hoitamisessa, mutta hänen roolinsa on ilman muuta merkittävä yritysmyönteisen asenteen edistämisessä. Haemme aktiivisempaa otetta elinkeinoelämän tukemiseen myös kaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa. Tämä tulee aloittaa nykyisten työntekijöiden tehtävänkuvia tarkistamalla ja selkiyttämällä.
Elinkeinopoliittisissa kysymyksissä voisi tehdä opintomatkan vaikka entiseen asuinkuntaani Raumalle, missä ennen Karjaalle muuttoani työskentelin kaupungin viestinnässä. Jos jotain haluaisin sieltä siirtää tänne, se olisi juuri reipas ote elinkeinopolitiikassa. Rauma saikin keskivertoa paremmat tulokset ELPO-kyselyssä, jossa selvitetään Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Kyselyn mukaan Rauman yrityksiä koskeva päätöksenteko koetaan avoimeksi, yritysten tarpeet huomioidaan ja kunta markkinoi itseään aktiivisesti vetovoimaisena paikkana niin asukkaille kuin yrityksillekin. Raumalaisyrittäjistä yli puolet on tehnyt oppilaitosyhteistyötä ja reilu 60 % on osallistunut julkisiin hankintoihin tarjoamalla kunnalle palveluja. Kunta asettaa elinkeinopolitiikan tavoitteet ja seuraa niiden saavuttamista yhdessä yrittäjien kanssa.
Raaseporissa ELPO-kyselyyn vastattiin tänä vuonna Uudenmaan alueen kunnista innokkaimmin. 64 yrittäjää antoi arvionsa, jossa käytettiin kouluarvosanoja. Tuloksellaan 5,84 Raasepori oli kaukana paitsi oman alueensa myös koko maan keskiarvosta. Elinkeinopolitiikan osa-alueista parhaan arvosanan sai koulutus ja osaaminen (6,44), joka kestää myös maanlaajuista vertailua. Huonoimmat arvosanat puolestaan tulivat hankintapolitiikasta (5,45) ja kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyydestä (5,62).
Yllä esitetty ehdotukseni liittyen kehittämispäällikön ja elinkeinoasiantuntijan valintaan sekä markkinointiin ovat vain eräitä vaihtoehtoja kaupunkimme elinkeinopolitiikan vahvistamiseksi sekä työllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ratkaisevaa on oikea asenne yritystoimintaan ja sitä tukevat palvelut ja päätöksenteko. Siihen, miten elinkeinopolitiikan vahvistaminen käytännössä järjestetään, ei ole yhtä oikeaa tapaa ja olen utelias kuuntelemaan muiden ehdotuksia.
Eeva-Maria Grekula
Raaseporin Vasemmiston puheenjohtaja
(Kirjoitus on julkaistu Etelä-Uusimaassa 25.10.2018)