Elinkeinopolitiikasta

Teollisuuspolitiikassakin luotetaan tänä uusliberalismin aikakautena paljolti siihen, että markkinat ja rahoittajat hoitavat asiat parhain päin. Sellaista tavoitteellista ja määrätietoista teollisuuspolitiikkaa ei enää ole harjoitettu, joka pyrkisi erityisesti laajentamaan ja kehittämään uutta suomalaista ja Suomessa toimivaa teollisuutta.

Uusliberalismin tarkoittamat täydelliset markkinat eivät ole todellisuutta eivätkä edes realistisesti toteutettavissa. Esimerkiksi teollisuuspoliittiset investoinnit eivät voi määräytyä yksinomaan tuotettavien hyödykkeiden odotetun kysynnän perusteella. Jokaisella investoinnilla on paljon sellaisia vaikutuksia, jotka eivät ole tuotettavien hyödykkeiden kuluttajille läpinäkyviä, kuten ympäristöhaitat tai yhteiskuntarakenteen muuttuminen. Teollisuuspolitiikkaan voi kuitenkin kuulua myös markkinoiden toiminnan edistäminen esimerkiksi parantamalla kilpailun edellytyksiä, hillitsemällä yritysten keskittymistä ja lisäämällä kuluttajien tietoisuutta.

Teollisuuden rakenne muuttuu jatkuvasti ja sen osuus toimialarakenteessa pienenee palvelualojen kasvaessa. Osa teollisuuden työpaikoista siirtyy palvelualojen, esimerkiksi tietointensiivisten yrityspalveluiden työpaikoiksi. Jyrkkää rajaa teollisuusalojen ja palvelualojen välillä ei enää ole. Hyvän työllisyyden säilyttämiseksi on luonnollisesti pyrittävä luomaan uusia työpaikkoja sekä teollisuuteen että palvelualoille. Oman teollisen toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää myös siksi, että merkittävä osa palvelutuotannosta perustuu teolliseen osaamiseen. Palveluiden, varsinkin tietointensiivisten yrityspalveluiden, osuus viennistä kasvaa koko ajan.

Ekotehokas rakennemuutos työllistää

Raaseporin vasemmiston tavoitteena teollisuuspolitiikassa on työllisyyden ja hyvinvoinnin lisääminen, ympäristön suojelu sekä tasapainoinen alueellinen kehitys. Teollisuuden tulee tuottaa hyvinvointia laajasti tulkittuna. Työpaikkojen luominen on tärkeätä, mutta se ei voi olla teollisuuspolitiikan ainoa tavoite, vaan sen avulla on pyrittävä kokonaisuudessaan tasapainoiseen yhteiskuntakehitykseen. On todettava rehellisesti, että sellainen teollinen tuotanto ei kannata, jonka synnyttämät haitat esimerkiksi ympäristövahinkojen muodossa ylittävät saavutetut hyödyt.

Luonnonvarat, teollisuus ja ympäristövaikutukset

Teollisuuden ympäristövaikutukset ilma- ja vesistöpäästöinä ja kiinteinä jätteinä ovat sidoksissa siihen, miten paljon luonnonvaroja, materiaaleja otetaan sisään tuotantoprosessiin. Ekotehokkuudella tarkoitetaan tavoitetta vähentää luonnonresurssien, materiaalien ja energian käyttöä suhteessa tuotettuun taloudelliseen arvoon.

Suomessa teollisuuden osuuden supistumista hidasti tietoliikennevälineiden tuotannon räjähdysmäinen kasvu 1990-luvun laman jälkeen. Tietoliikenneteollisuuden alihankinta alkoi siirtyä voimakkaasti ulkomaille 2000-luvun alussa hävittäen tuotannollisia työpaikkoja, mutta vastaavasti tutkimus- ja tuotekehitystyöpaikat ovat lisääntyneet. Henkilöstön määrä kasvaa varsinkin ohjelmistoteollisuudessa. Raaseporin tulee tarjota tiloja ICT-alan yrittäjille.

Suomen metalliteollisuuden vahvuutena on ollut osaava alihankintaverkosto. Monien alihankintayritysten tilanne vaikeutuu, elleivät ne kykene vähentämään riippuvuuttaan muutamasta harvasta päähankkijasta ja kehittämään tuottavuuttaan. Valmistustyön osuus supistuu, kun ulkomaisten komponenttien, automaation ja robottien käyttöä lisätään. Suunnittelun ja kehittämistyön osuus kasvaa.

Rakennustoiminta, kiinteistöjen korjausrakentaminen ja liikenneväylästön peruskorjaus ovat työllistäviä toimintoja. Investoinnit energiaa säästävään korjausrakentamiseen, yhdyskuntarakennetta eheyttävään täydennysrakentamiseen ja raiderakentamiseen ovat tärkeitä myös ympäristön kannalta.

Koulutettu ja osaava työvoima on teollisuuden menestymisen ehto

Peruskoulun on taattava kaikille sosio-ekonomisesta asemasta, kulttuurisesta taustasta ja asuinpaikasta riippumatta yhtäläiset laadukkaat perustiedot ja valmiudet myöhempiin opintoihin ja ammatin valintaan. Opinto-ohjauksessa tulee korostaa oppimaan oppimista, tiedonhankinnan taitoja ja elinikäisen oppimisen asennetta. Koulutuksessa tulee painottaa kunkin opiskelijan omien kykyjen ja taipumusten tukemista. Laaja-alainen ongelmanratkaisuvalmius on hyvä tavoite sekä opiskelijan itsensä että yhteiskunnan menestymisen kannalta. Mahdollisuus painottaa matemaattis-luonnontieteellisten ja luovuutta korostavien aineiden riittävään määrään on tärkeä yksilöllisen opetusohjelman elementti. Koulutuksen on annettava entistä paremmat valmiudet toimia kansainvälisessä työyhteisössä. Lisätään opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä kansainvälisiä työharjoittelujaksoja, kielten opetusta ja kulttuurien tuntemusta.

Työntekijöiden mahdollisuuksia ammatilliseen lisäkoulutukseen työaikana on parannettava. Työntekijöille tarjotaan mahdollisuus muutosturvan mukaiseen uudelleenkouluttautumiseen työn ohessa, jos ammatin tai työn ennakoidaan katoavan lähitulevaisuudessa. Täsmäkoulutusta yritysten työssä olevan tai lomautetun henkilöstön ammattitaidon kohottamiseksi tulee järjestää yritysten ja valtion yhteistyönä. Työnantajan tulee laatia henkilöstölleen yksilölliset koulutus- ja kehityssuunnitelmat. Yrityksille annetaan mahdollisuus koulutusvarauksen tekemiseen kirjanpidossa. Kehityskeskusteluista tehdään elinikäistä oppimista ylläpitävä työkalu.

Yritysten tulee käynnistää mentoriohjelmia hiljaisen tiedon siirtämiseksi eläköityviltä ikäryhmiltä työelämänsä alkutaipaleella oleville.

Ilmastopolitiikka haastaa teollisuuden

Raaseporin vasemmisto edellyttää panostamista maalämmön ja bioenergian, aurinkoenergian, hukkaenergian sekä energiatehokkuuden kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Ekologisesti järkevää yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon perustuvaa kaukolämmitystä voidaan edelleen laajentaa. Käynnistetään Raaseporissa puurakentamisen ja muun kestävän rakentamisen edistämisohjelma, jonka puitteissa vahvistetaan ympäristöystävällisen rakentamisen kysyntää, kilpailukykyä ja siihen liittyvää osaamista sekä tuetaan yrityksiä niiden kehittäessä alan ratkaisuja.

Teollisuus tarvitsee hyvin toimivan logistiikan

Hangon satama on erittäin tärkeä edellytys teollisuuden toiminnalle. Satamaa tulee kehittää kunnallisena satamana. Raideliikenteeseen tulee panostaa rakentamalla kaksoisraide Helsingistä Turkuun nopeaan tahtiin, käynnistämällä Hanko-Hyvinkää -rautatien sähköistämisen suunnittelu. Tieverkoston kunnossapito ja kehittäminen on myös tärkeä alueella, jossa suuri osa kuljetuksista suoritetaan kumipyörillä.

Alueellisilla vahvuuksilla tasapainoiseen kasvuun

Raaseporissa työvoima vähenee, kun työvoimaan tuleva ikäluokka on pienempi kuin eläkkeelle siirtyvä ikäluokka. Raaseporin erityinen ongelma on nuorten, naisten ja korkeasti koulutettujen muutto. Teollisuuden rakennemuutos aiheuttaa väistämättä myös alueellista epätasapainoa. Laadukkaat julkiset palvelut Raaseporissa vahvistavat teollisuuden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, sekä turvaavat työntekijöille mahdollisuuksia työssäkäyntiin.

Koulutettu työvoima ja toimiva infrastruktuuri ovat teollisuuden syntymisen perusedellytyksiä. Valtion toimin tulee taata hyvin toimiva infrastruktuuri, kuten maantiet, rautatiet, tietoliikenneverkot ja satamat.

Kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen tulee toimia saumattomasti hyödyntäen EU:n aluetuet täysimääräisesti. EU rahoitusta tulee varata edelleen äkillisten rakennemuutosten kohteeksi joutuvien alueiden työllisyyden hoitamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.